Ero lämpövahvisteisen ja karkaistun lasin välillä

Lämpökäsitellyt lasituotteet, olivatpa ne lämpövahvistettuja tai karkaistuja, valmistetaan hyvin samalla tavalla samoilla prosessoinneilla. Lyhyesti sanottuna lasi kuumennetaan noin 1200 ºF (650 ºC) ja sen jälkeen jäähdytetään pakkojäähdytyksellä, jotta lasiin saadaan aikaan pinta- ja/tai reunapuristus. Jäähdytysnopeutta säätämällä voidaan määrittää, onko lasi joko lämpövahvistettu vai karkaistu. Karkaistun lasin valmistuksessa jäähtyminen on paljon nopeampaa, jolloin lasiin saadaan suurempi pinta- ja/tai reunapuristus. Lämpövahvistetun lasin valmistamiseksi jäähdytys on hitaampaa ja tuloksena oleva puristus lasissa on pienempi kuin täysin karkaistussa lasissa, mutta silti suurempi kuin hehkutetussa lasissa. Alan standardispesifikaatiovaatimukset lämpövahvistetulle ja karkaistulle lasille on esitetty ASTM C1048:ssa "Standard Specification for Heat Treated Flat Glass – Kind HS, Kind FT Coated and Uncoated Glass."

Lasin puristuksen vuoksi lämpövahvistettu lasi on noin kaksi kertaa vahvempi kuin saman paksuinen hehkutettu lasi. Karkaistu lasi on noin 4-5 kertaa vahvempaa kuin saman paksuinen hehkutettu lasi. Tätä mekaanisen lujuuden kasvua lukuun ottamatta kaikki muut lasin ominaisuudet säilyvät ennallaan, mukaan lukien lasin taipuma.

Dramaattisin ja tärkein ero lämpövahvisteisen ja karkaistun lasin välillä on näiden kahden tuotteen murtumisen jälkeisissä ominaisuuksissa (ts. murtumiskuviossa). Jos lämpövahvistettu lasi rikkoutuu, palat ovat suhteellisen suuria ja pysyvät lasitusjärjestelmässä, kunnes ne poistetaan. Karkaistu lasi puolestaan ​​on suunniteltu murtumaan lukemattomiksi pieniksi, karkeasti kuution muotoisiksi paloiksi. Itse asiassa tämä murtokuvio luo karkaistun lasin turvalasimateriaaliksi. Murtokuvion vuoksi karkaistu lasi kuitenkin todennäköisemmin tyhjentää lasitusjärjestelmän välittömästi rikkoutuessaan. Vastuullisten suunnitteluammattilaisten tulee ottaa huomioon karkaistun lasin taipumus tyhjentää aukko rikkoutuessaan ja seurausten tulee olla hyväksyttäviä. Vastuulliset osapuolet tietävät, että lasin rikkoutumisen mahdollisuus on aina olemassa; siksi lasirakenne tulee suunnitella pienellä rikkoutumistodennäköisyydellä, tyypillisesti alle 8 paneelia 1000 paneelia kohden, mutta jos lasi rikkoutuu, tulee lasisuunnittelu tehdä niin, että rikkoutumisvaikutukset ovat hyväksyttäviä.